Pienilläkin teoilla voidaan auttaa lähimmäisiämme

YLE uutisoi 18.10. että vakavat mielenterveysongelmat ovat Itä-Suomessa selvästi yleisempiä kuin muualla Suomessa. Tutkijat epäilevät, että ilmiön taustalla saattaa olla jopa geneettisiä syitä. Tutkimuksen havainnot on otettava vakavasti. Niillä alueilla, joissa ongelmia esiintyy maan keskiarvoa enemmän on arvioitava vastaako hoitojärjestelmän resurssit ja kyvyt vastata hoidon ja tuen tarpeeseen.

Valtioneuvoston rahoittaman ja Suomen mielenterveysseuran koordinoiman YhdessäMielin -hankkeen tulosten perusteella väestön pääsyä mielenterveyspalveluihin voidaan parantaa monin keinoin. Apua tarvitsevien tavoittamiseksi järjestelmän asiakaslähtöisyyttä täytyy parantaa. Ammattilaisten pitää luottaa ihmisten omaan arvioon avun tarpeestaan ja tarjota tukea nopeasti ja helposti lähestyttävissä palveluissa. Alkuvaiheen ongelmiin tulee tarjota monipuolisesti apua eri menetelmillä. Internetissä toimivat auttamisen muodot on otettava laajasti käyttöön ja erilaisia sisään käveltäviä palveluita tulee järjestää perusterveydenhuoltoon. Osa asiakkaista ei halua tai pysty sitoutumaan virallisissa hoitopaikoissa tarjottavaan apuun, joten näille ihmisille apu on vietävä sinne missä he toimivat ja elävät. Kaikissa perustason sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä kouluissa ihmissuhdetyötä tekevillä tulee olla valmiudet, asenne ja osaaminen tunnistaa ja kohdata yleisimpiä mielenterveys- ja päihdeongelmia. Kansalaisten mielenterveys- ja päihdetietoisuutta tulee lisätä, jotta ongelmiin edelleen liittyvä stigma vähenisi ja ongelmiin uskallettaisiin hakea apua varhaisessa vaiheessa. Ongelmien varhainen hoitaminen on tärkeää, mutta yhtä tärkeitä ovat ne toimet, joilla jokainen meistä voi edistää omaa mielenterveyttään ja hyvinvointiaan.

Englantilainen ajatushautomo New Economics Foundation esitteli joitakin vuosia sitten viisi tapaa, joilla jokainen voi edistää hyvinvointiaan ja sitä kautta edistää positiivista mielenterveyttä. He suosittelevat, että pidämme yhteyttä muihin ihmisiin ja sijoitamme aikaa uusiin ihmissuhteisiin. Tämä voi tapahtua sosiaalisessa mediassakin, mutta erityisen hyvä olisi tavata ihmisiä kasvokkain. Kaikenlainen aktiivisuus ja toiminta on hyvästä, mutta vain sellaisessa muodossa, joka itselle tuntuu luontevalta ja hyvältä. Ihmisiä kohdatessamme on tärkeää pyrkiä olemaan aidosti läsnä. Uteliaisuus maailman eri ilmiöitä kohtaan, uuden opettelu ja itsensä haastaminen sopivalla tavalla edistää hyvinvointia ja tuo mukanaan onnistumisen kokemuksia. Jos mahdollista, voimme tehdä palveluksia muille ja antaa aikaa muille, vaikka vapaaehtoistyön kautta. Tällaisten tavallisten ja melko helposti toteutettavien periaatteiden avulla voimme itse kukin edistää hyvinvointiamme ja edistää meille kaikille annettua voimavaraa, mielenterveyttä.

Lauri Kuosmanen, Asiantuntija, Evipro Oy; professori, Itä-Suomen yliopisto

Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomien Lukijan Sanomissa 30.10.2018.